Woffan koirilta testattavat taudit
Amerikkalainen sydänmato (Dirofilaria immitis)
Sydänmato on koiran sydämessä loisiva sukkulamato, joka tarttuu hyttysen välityksellä lähinnä koiriin. Se ei voi tarttua koirasta koiraan, vaan tarvitsee aina ensin väli-isännän, eli hyttysen, voidakseen tartuttaa toisen eläimen. Alueilla, joilla esiintyy loista kantavia hyttysiä, tarvitaan koiralle yleensä säännöllinen sydänmatotautia ennaltaehkäisevä lääkitys Ivermektiini-loishäätötableteilla. Estolääkitys estää mikrofilarioiden eli sydänmadon toukkien kehittymisen aikuisiksi, mutta ei suojele infektiolta. Sydänmadon etenemisessä on neljä vaihetta, joista alun kaksi voivat olla oireettomia. Ensiksi mikrofilariat siirtyvät koiran verentiertoon, seuraavaksi kehittyy aikuinen sydänmato. Myöhemmin, taudin edettyä, oireina esiintyy yskimistä ja hengenahdistusta.
Loiset elävät sydämen onteloissa ja läheisissä suurissa verisuonissa. Siten ne vaikuttavat vahingollisesti verenkiertoon. Täysikasvuiset madot ahtauttavat keuhkoverisuonia. Lisääntyneen kuormituksen johdosta sydämen oikea kammio laajenee, ja sen supistusvoima kasvaa. Vaarana on vähitellen kehittyvä oikeanpuoleinen sydämen vajaatoiminta. Lisäksi loisten kuolema aiheuttaa vakavia vaurioita. Tällöin loisista irtoaa isoja palasia, jotka tukkivat suuria keuhkoverisuonia. Riskinä on koiran kuolemaan johtava veritulppa. Koska sydänmato tarvitsee hyttysen väli-isännäksi ja aikaa valmistuakseen hyttysessä tartuntakykyiseksi, on erittäin harvinaista, että sydänmato tartuttaisi saman lauman koiran. Mikäli koira todetaan sydänmato positiivisesksi Romaniassa, hoito aloitetaan siellä välittömästi.
Kaikille Woffan kautta adoptoitaville koirille on tehty sydänmatotesti. Sydänmato testataan 4DX snaptestillä Romaniassa. Mikäli testi antaa positiivisen tuloksen, se varmistetaan vielä verestä tutkittavalla näytteellä, jolla etsitään veressä olevia mikrofilarioita. Sydänmadon pitkän itämisajan vuoksi suosittelemme kuitenkin kaikkia adoptoijiamme testauttamaan koiran sydänmadon uudestaan vielä Suomessa noin 6-7 kuukauden jälkeen kotiutumiseesta.
Sydänmato on ollut harmillisen ylestyvä tauti Romaniassa ja milten jokaisessa kuljetuksessa löytyy vähintään yksi sydänmatopositiivinen koira. Aiemmin yhdistyksemme ei ole pystynyt kustantamaan sydänmatopositiivisten koirien hoitoa ja koirat ovat jääneet tarhalle. Vuonna 2024 olemme kuitenkin päättäneet ottaa pienen määrän sydänmatopositiivisia koiria adoptio-ohjelmaamme ja lisäksi adoptoijalla on mahdollisuus adoptoida koira sydänmadosta huolimatta, mikä ei ole ollut aikaisemmin mahdollista.
Mitä jos tautitesteissä sydänmatotartunta on positiivinen? Tästä voit lukea lisää täältä
Anaplasmoosi
Anaplasmoosi on yksi puutiaisten, eli punkkien, levittämä bakteeritauti. Punkit voivat levittää anaplasmoosia, borrelioosia, ehrlichioosia tai puutiaisaivokuumetta. Näistä anaplasmoosi, borrelioosi ja ehrlichioosi ovat bakteerien aiheuttamia tauteja, kun taas puutiaisaivokuume virusten. Anaplasmoosin aiheuttaa Anaplasma phagosytophilum -bakteeri, joka tarttuu koiraan puutiaisen pureman välityksellä. Puutiaisen tulee kantaa tautia ja sen tulee olla eläimessä kiinni ainakin vuorokauden, jotta tartunta on mahdollinen.
Tartunnan saanut voi olla täysin oireetonkin, oireisilla tartunnan saaneilla oireet alkavat noin 1-2 viikkoa tartunnasta ja vaihtelevat kuumeilusta, uneliaisuudesta ja ruokahalun heikkenemisestä lihas- ja luustoperäiseen kipuun. Suuri osa tartunnan saaneista ei koskaan sairastu eikä oireile, jolloin ne eivät levitä tautia. Tavallisesti anaplasmoosi hoidetaan antibiooteilla. Kliinisten oireiden lisäksi koirasta otetaan verinäyte, josta tutkitaan pikatestillä vasta-aineiden esiintymistä. Lääkityksen teho on nähtävissä yleensä varsin nopeasti ja tavallisesti hoito tepsii hyvin. Tauti ei yleensä jää krooniseksi. Kerran sairastettu anaplasmoosi ei suojaa uudelta tartunnalta, vaan siihen voi sairastua uudestaan. Suomessa anaplasma on varsin harvinainen. Sitä esiintyy jonkun verran Ahvenanmaalla ja saaristossa.
Kaikki Woffan kautta Suomeen saapuvat koirat testataan anaplasmoosin varalta. Koirasta otetaan verinäyte, josta tutkitaan vasta-aineiden esiintymistä. Jos koiralla on anaplasma tautitesteissä positiivinen, aloitetaan hänelle lääkitys (yleensä antibiootti). Jos koiran lääkitys ei kerkeä loppumaan Romaniassa, voi hän matkustaa lääkkeiden kanssa Suomeen. Yhdistys kustantaa koiran hoidot Romaniassa, toki koiran adoptoija saa osallistua kuluihin, mutta se ei ole edellytys. Koira tulee uudelleentestata Suomessa sovittuna ajankohtana, yleensä n. 1kk viimeisestä antibiootista, ja uudelleentestaus tulee suorittaa PCR-muodossa, ei pikatestillä. Yhdistys kustantaa uudelleentestauksesta 50%.
Borrelioosi (Lymen tauti)
Koiran borrelioosi on Borrelia burgdorferi -bakteerin aiheuttama infektiotauti, jonka koira saa puutiaisen eli punkin puremasta. Borrelioosia tavataan niin Suomessa kuin koko Euroopassa. Suomessa tartunta on yleisin Ahvenanmaalla, Lounais-Suomessa ja etelärannikolla. Jos punkki kantaa borrelioosia, sen tulee olla kiinnittynyt eläimeen vähintään vuorokausi, joten mitä pidempään punkki on kiinni, sen suurempi on tartunnan riski. Suurin osa tartunnan saaneista koirista pysyy täysin oireettomina, mutta sairastuville yksilöille voi kehittyä kroonisia ja kivuliaita oireita. Borrelioosi ei tartu sairaasta koirasta ihmiseen, vaan tartunnan saa vain vektorin välityksellä.
Koiralla borrelioosi ei ole yhtä suurioireinen, kuin ihmisellä, eikä pureman ympärillä ole punoitusta juurikaan, joten se jää herkemmin huomaamatta. Oireet alkavat vasta viikkojen, kuukausien tai jopa vuosien päästä tartunnasta. Tavallisimpia oireita ovat väsymys, kuumeilu ja ruokahaluttomuus sekä liikkumisvaikeudet niveltulehdusten myötä. Oireet kuitenkin saattavat kadota vaihtelevan pituisiksi ajoiksi. Kroonisessa muodossa voi syntyä kahden tai useamman nivelen tulehdus.
Borrelioosi todetaan verinäytteellä, josta tutkitaan pikatestillä vasta-aineiden esiintymistä. Borrelioosia hoidetaan yleensä antibiooteilla, johon käytetään useimmiten doksisykliiniä tai amoksisiiliiniä. Antibiootti ei kuitenkaan aina tuhoa bakteeria täysin elimistöstä, vaan osa koirista voi jäädä kantajiksi, ja oireet saattavat uusia myöhemmin. Mitä nopeammin diagnoosi saadaan ja hoito sen myötä aloitetaan, sen parempi on ennuste. Kuten muissakin punkkivälitteisissä taudeissa tärkeimpiä toimia taudin ehkäisyssä ovat ennaltaehkäisy, riittävä punkkihäätötuotteiden käyttö (apteekista), sekä huolellinen ja riittävän usein toistuva punkkitarkastus.
Woffan kautta Suomeen saapuville koirille tehdään aina Borrelioosi -testi.
Babesioosi (koiran punatauti)
Koiran babesioosi (eli koiran punatauti tai piroplasmoosi) on punkkien levittämä veritauti, jonka aiheuttaa punasoluihin hakeutuva ja niitä tuhoava Babesia-alkueläin. Ruskea koirapunkki voi levittää babesioosia. Koirilla babesia aiheuttaa nopeaa tuhoa veressä eli ns. akuutin hemolyyttisen anemian.
Babesiaa on kolmea eri tautimuotoa: esiakuutti, akuutti sekä krooninen muoto:
Kehittymis- tai esiakuutissa vaiheessa nuorella koiralla ilmenee ruokahaluttomuutta, yleistä haluttomuutta ja heikkoutta. Ikenet ovat erittäin vaaleat ja koiralla on kuumetta. Useimmiten tällaiset koirat ovat äskettäin kokeneet myös jonkinlaisen muun stressitekijän esimerkiksi erittäin kovan rasituksen tai toisen sairauden. Koiralla on tällöin usein myös vakava anemia. Koirassa voi havaita myös keltaisuutta (iholla tai silmän valkuaisissa).
Taudin akuutissa vaiheessa oireet ilmenevät samoina, mutta ne ovat heikompia.
Kroonisessa vaiheessa koira on jo melko heikossa kunnossa ja erittäin väsynyt. Koiralla voidaan todeta myös lievää anemiaa. Kroonisessa vaiheessa maksaan ja munuaisiin tulee pysyviä vaurioita. Lääkityksellä ei todennäköisesti saada loista tapettua, joten taudin hoito on todella hankalaa.
Babesioosin itämisaika on 7 – 21 vuorokautta, mutta tauti voi olla myös oireeton. Jos tautitesteissä pikatesti näyttää positiivista, tartunta varmistetaan joko PCR-tutkimuksella tai verisivelykokeella, eli eläinlääkäri tutkii veripisaran mikroskoopilla ja voi parhaassa tapauksessa nähdä Babesia-loiset suoraan punasolujen sisällä. Babesioosia ei pidetä zoonoosina. Ihminen voi saada koirasta tartunnan vain suoran verikontaktin kautta. Se ei myöskään leviä suoraan eläimestä toiseen. Babesioosi on Suomessa erittäin harvinainen. Jatkuva ulkoloissuoja ja punkkitarkastus ovat tärkeimpiä keinoja torjua babesioosia. Kiinnityneet punkit ovat irrotettava välittömästi yhtenä kappaleena. Jos koirallasi on tautitesteissä positiivinen babesioosi, arvioimme tapauskohtaisesti yhdessä tilanteen.
Woffan kautta kautta adoptoitaville koirille on tehty babesia-testi.
Ehrlichioosi (ruskean koirapunkin levittämä tauti)
Ehrlichia välittyy koiraan ruskean koirapunkin puremasta. Ruskeaa koirapuutiaista tavataan ympäri maailmaa, mutta se ei levitä kaikkialla ehrlichioosia. Taudin esiintymisalueet ovat aivan eteläisin Eurooppa, Yhdysvallat, Etelä-Amerikka, Aasia ja Afrikka. Romania ei kuulu ehrlichioosin endeemiseen eli kotoperäiseen alueeseen, mutta Romaniassa kuitenkin esiintyy tartuntoja. Ruskea koirapuutiainen on myös levinnyt Suomeen koirien mukana, mutta tartunnan riski muihin eläimiin on todella pieni. Vaikka ilmastonmuutos on kasvattanut kotimaisten puutiaislajien määriä ulkona, ruskea koirapunkki vaatii lisääntyäkseen lämpimiä ja kuivia olosuhteita. Tästä syystä laji ei muodosta pysyviä kantoja Suomen luontoon.
Ensioireet akuutissa eli äkillisessä vaiheessa tulevat yleensä n. 1-3 viikon kuluessa punkin puremasta. Tauti voidaan kuitenkin todeta jo viikon kuluttua tartunnan saamisesta vasta-ainemäärityksellä verestä tai testillä, jolla voidaan todeta osia itse bakteerista. Diagnoosissa huomioidaan myös oireet. Akuutin vaiheen oireita ovat muun muassa kuumeilu, väsymys ja ruokahaluttomuus. Akuutti vaihe kestää n. 2-4 viikkoa. Osa koirista voi toipua tästä vaiheesta itsestään ilman hoitoa.
Akuutin vaiheen jälkeen on subkliininen eli vähäoireinen vaihe, jossa havaittavissa olevat oireet saattavat hävitä kokonaan. Koira voi vaikuttaa täysin terveeltä, mutta bakteeri piileksii elimistössä (esimerkiksi pernassa). Vähäoireinen tai kokonaan oireeton vaihe kestää kuukausia, jopa vuosia, jonka aikana bakteeri joko eliminoituu koiran elimistöstä tai tauti kroonistuu. Akuutissa ja vähäoireisessa vaiheessa hoidetut (tai itsestään parantuneet) koirat hyötyvät hoidosta eniten ja niiden ennuste on parempi kuin koirilla, joilla tauti kroonistuu.
Krooninen vaihe voi olla lievä tai vakava, jossa tauti ei enää parane itsestään ja se voi aiheuttaa muun muassa niveltulehdusta ja munuaiskeräsen tulehdusta. Tauti voi tässä vaiheessa uusiutua esimerkiksi suuren stressin johdosta. Yleisimpiä oireita ovat painon menetys, anemia, neurologiset oireet, verenvuoto ja kuume.
Ehrlichioosia todetaan verikokeilla ja se hoidetaan yleensä kuukauden mittaisella antibioottikuurilla. Vaikka oireet yleensä helpottavat nopeasti hoidon aloittamisen jälkeen, tulee hoito jatkaa loppuun asti. Hoidon loppumisen jälkeen tulee taudin paraneminen kontrolloida eläinlääkärillä 2-4 viikon jälkeen viimeisestä antibiootista. Uudelleentestaus tulee suorittaa PCR-muodossa, ei pikatestillä. Hoitoa tulee jatkaa tarvittaessa eläinlääkärin ohjeistuksen mukaisesti, kunnes uusintatesti on negatiivinen. On hyvä muistaa, että kyseisessä taudissa positiivinen testitulos voi näkyä pitkäänkin, vaikka koiralla ei varsinaisesti olisi enää kliinistä sairautta.
Jos koiralla on tautitesteissä positiivinen ehrlichioosi:
– Yhdistys keskustelee adoptoijan kanssa siitä, haluaako perhe silti adoptoida koiran ja sitoutua hoitoihin, vai perutaanko koiran adoptio.
– Koiralle aloitetaan hoidot Romaniassa, jotka yhdistys kustantaa.
– Koira voi matkustaa Suomeen, vaikka testitulos olisikin positiivinen. Koira matkustaa lääkkeiden kanssa, jotka yhdistys kustantaa.
– Perhe antaa koiralle lääkekuurin loppuun saakka, jonka jälkeen vie koiran sovittuna ajankohtana uusinatesteihin Suomessa. Yhdistys maksaa ensimmäisestä uudelleentestauksesta 50% kuluista.
– Koira jatkaa tarvittaessa lisähoitoja/kontrollikäyntejä Suomessa eläinlääkärin ohjeistuksen mukaisesti. Kulut näistä, sekä mahdollisesta lisälääkityksestä tulevat adoptoijalle.
Woffan kautta Suomeen saapuvat koirat testataan Ehrlichioosin varalta.
Giardia
Giardia on Suomessakin laajalti esiintyvä alkueläin, joka elää suolinukan pinnalla aiheuttaen mm. pitkittynyttä ripulia. Giardia muodostaa suoleen kystia, jotka tuottavat taudinaiheuttajaa. Kyseessä on erittäin yleinen ja helposti leviävä mikroskooppinen loinen. Tarttuakseen giardia tarvitsee limakalvokontaktin, eli se voi tarttua esimerkiksi pennun syödessä tartuntaa kantavan koiran ulostetta tai saastuneen juomaveden myötä. Tauti on hyvin yleinen koiratarhan olosuhteissa.
Taudin itämisaika on parista viikosta useisiin viikkoihin. Monet aikuiset koirat voivat olla täysin oireettomia taudin kantajia. Oireita esiintyy herkemmin pennuilla ja koirilla, joiden vastustuskyky on heikentynyt. Oireita voivat olla ripuli, painonpudotus, ilmavaivat tai vatsakivut. Giardia testataan Romaniassa pikatestillä ja hoidetaan yleensä noin viikon kestävällä sisäloishäädöllä. Hoito aloitetaan välittömästi ja koira voi matkustaa Suomeen sisäloishäädön kanssa, vaikka lääkekuuri olisi kesken. Jos koirasi tautitesteissä on positiivinen giardia, ilmoitamme asiasta sinulle viipymättä. Romaniassa hoidettu giardia ei aiheuta Suomessa jatkohoitoja, ellei koiralla ole jatkuvaa ripulointia myös Suomessa. Hyvästä hygieniasta on alkuaikoina kuitenkin hyvä pitää huolta ennen kuin kotiutumiseen kuuluva sisäloishäätö (2vk kuluttua saapumisesta) on annettu. Ulosteet tulee kerätä ulkoonta ja jos eläin ulostaa sisälle, tulee uloste siivota tarkasti ja puhdistaa paikka tarvittaessa desinfiointiaineella. Hyvä käsihygienia on erittäin tärkeää, ja jos taloudessa on muita eläimiä, on tärkeä huolehtia että eläimet eivät pääse syömään toisten ulostetta.
Huomioithan, että juuri Sumeen saapuneen eläimen ripuloinnin taustalla ei välttämättä ole giardioosi. Alkuvaiheen vatsaoireet Suomessa ovat yleisiä ja liittyvät useimmiten ympäristönmuutoksen aiheuttamaan stressiin, ruokavalion muutoksiin sekä paikalliseen bakteerikantaan totutteluun.
Woffan kautta adoptoitaville koirille on tehty Giardia-testi.
Leishmanioosi
Leishmanioosi on Leishmania nimisen loisen aiheuttama tartuntatauti, jota esiintyy varsinkin maailman trooppisissa sekä paikoitellen myös subtrooppisissa osissa. Leishmanioosi tarttuu tartunnan saaneesta naaraspuolisen hietasääsken puremasta. Hietasääski ei pysy hengissä Suomen leveysasteilla. Leishmanioosia ei voida parantaa täydellisesti, eli loista ei saada kokonaan pois koiran elimistöstä. Lääkehoidolla taudin etenemistä voidaan kuitenkin jarruttaa ja mahdollisia oireet saada kuriin. Ajoissa aloitetun hoidon ansiosta koira voi elää hyvää ja normaalia elämää. Romaniassa leishmania on vielä harvinainen, mutta kuitenkin yleistynyt.
Kaikki tartunnan saaneet koirat eivät kehitä oireita, erityisen suuressa osassa tässä on koiran oman immuunipuolustus. Huonomman immuunipuolustuksen omaava koira ei kykene vastustamaan tautia ja muodostamaan vasta-aineita. Tartunnasta oireiseen tartuntaan menee muutamasta viikosta jopa 4-7 vuoteen. Leishmanioosin oireita ovat karvanlähtö silmien ja suun ympäriltä, ihon hilseily ja kraaterimaiset haavaumat, ohut iho, ripuli, oksentelu, sisäelinten laajentuminen, kuumeilu, väsyminen, ontuminen, kynsien nopea kasvu, ruokahaluttomuus, silmän sidekalvotulehdus sekä moniniveltulehdus, jotka voivat lopulta johtaa hengenvaaralliseen munuaisten vajaatoimintaan. Sairaus diagnosoidaan verikokeilla tai kudosnäytteillä imusolmukkeista tai ihosta.
Jos koiralla todetaan leishmanioosi, sen ennusteeseen vaikuttavat eniten taudin toteamisajankohta sekä koiran kunto hoidon käynnistyessä. Sairautta ei voida parantaa täydellisesti, sillä loinen säilyy elimistössä, mutta lääkityksen avulla taudin etenemistä saadaan jarrutettua. Varhaisen diagnoosin ansiosta voidaan tukea koiran elämänlaatua ja pidentää sen ikää, kun taas hoitamattomana tauti kroonistuu. Sairauden hallinta vaatiikin sitoutumista säännölliseen verikoeseurantaan koiran loppuelämän ajaksi.
Jos varaamallasi koiralla on tautitesteissä positiivinen leishmanioosi, on koiran yhteyshenkilö adoptoijaan yhteydessä viipymättä ja tapauskohtaisesti arvioimme koiran tilanteen.
Woffan kautta adoptoitaville koirille on tehty leismania-testi. Suosittelemme kaikkia kauttamme koiran adoptoivia testauttamaan leishmanian uudestaan vielä Suomessa noin 6-7 kuukauden jälkeen kotiutumisesta.
Dirofilaria repens – koiran ihomato
Koiran ihomato (Dirofilaria repens) on sukkulamato, jonka aikuismuodot loisivat koiran ja muutamien muiden nisäkkäiden ihonalaiskudoksessa. Se kuuluu sydänmatotautia aiheuttavan loisen lähisukulaisiin, mutta on sitä lievempi, sillä se ei hakeudu sydämeen tai suuriin verisuoniin. Koiran ihomato leviää mikrofilarioina eli toukkavaiheina väli-isännän eli hyttysen välityksellä. Tauti on zoonoottinen, eli se voi tarttua hyttysen piston välityksellä myös ihmiseen, mutta tämä on Suomessa erittäin epätodennäköistä, koska Suomen kesä on loisen kehittymiselle liian lyhyt ja viileä, sekä Suomessa esiintyvistä hyttyslajeista valtaosa lisääntyy ja kuolee ensimmäisen veriaterian jälkeen, eikä siten voi toimia koiran ihomadon tartuttajana. Loinen on koiralle yleensä suhteellisen harmiton ja vähäoireinen, ja jää siksi melko helposti huomaamatta.
Taudin aiheuttamat oireet ovat melko huomaamattomia ja lieviä, sekä monet koirat ovat täysin oireettomia. Ihossa elävät loismadot aiheuttavat kasvaimia muistuttavia kyhmyjä, joiden koko riippuu siitä, kuinka syvällä kudoksessa ne sijaitsevat. Tavallisesti kyhmyt eivät ole kipeitä eivätkä vaivaa koiraa mitenkään, mutta niiden suuri määrä altistaa ihotulehduksille, kutinalle ja paikalliselle turvotukselle. Myös karvanlähtöä voi esiintyä.
Koiran ihomato on mahdollista todeta, kun se on kehittynyt koirassa aikuiseksi lisääntyväksi yksilöksi. Tämä vie noin 5-9 kuukautta. Sen jälkeen ihomadon mikrofilariatoukat voidaan todeta verinäytteestä esimerkiksi KNOTT- testillä tai PCR-tutkimuksella. Knottin testi (Modified Knott’s test) on eläinlääketieteessä käytettävä verikoe, jolla etsitään ja tunnistetaan koiran verenkierrossa uivia sydän- ja ihomatojen esimuotoja eli mikrofilarioita. Testaamme kaikki Romaniasta saapuvat yli kuuden kuukauden ikäiset koirat ihomadon varalta. Tartunnan saaneelle koiralle annostellaan kerran kuukaudessa niskaan laitettava loishäätöihin tarkoitettu valeluliuos (esimerkiksi Advocate). Lääkitystä jatketaan vuoden ajan, jonka jälkeen kolmen kuukauden tauon jälkeen koira voidaan uusinta testata. Hoitoa jatketaan, kunnes testitulos on puhdas. Hoidon aikana koira voi elää täysin normaalia elämää.
Suosittelemme kaikkia kauttamme koiran adoptoivia testauttamaan koiran ihomadon varalta uudestaan vielä Suomessa, aikaisintaan 6 kuukauden kuluttua kotiutumisesta.
Multiresistentit bakteerit
Multiresistenttien bakteerien esiintymisen taustalla on antibioottiresistenssi, mikä tarkoittaa bakteerin vastustuskykyä tietyille antibiooteille.
Liiallinen antibioottien käyttö on lisännyt näiden bakteerien leviämistä, ja tästä on tullut globaali ongelma sekä ihmisille että eläimille. Resistentit bakteerit vaikeuttavat infektioiden hoitoa, koska perinteiset antibiootit eivät enää tehoa niihin. Rescuekoirilla multiresistenttejä bakteereita esiintyy todennäköisesti enemmän kuin suomalaisilla koirilla, johtuen maiden erilaisista antibiootti käytännöistä sekä bakteerien helposta leviämisestä tarhaolosuhteissa. Kotioloissa lähikontaktissa bakteerit siirtyvät helposti ihmisten ja muiden eläinten välillä. Terveelle koiralle nämä bakteerit eivät ole normaaleja bakteereita vaarallisempia, ja niistä on mahdollista myös puhdistua. Ongelmaksi bakteerit muodostuvat mikäli ne aiheuttavat infektion, jolloin infektioita on sopivien antibioottien puuttuessa vaikeampi hoitaa.
Suoritamme säännöllisesti otantatestauksia kauttamme Romaniasta Suomeen tulevilta koirilta.
Adoptoijan on mahdollista pyytää multiresistenttien bakteerien testausta koiralta omakustanteisesti (100€) ennen matkustamista Suomeen. Olethan yhteydessä asiasta viipymättä yhteyshenkilöön, jos haluat koirasi testauttaa.
Mikäli koirasi kantaa multiresistenttiä bakteeria, muistathan ilmoittaa asiasta eläinlääkärille ennen vastaanotolle menoa.