Woffan koirilta testattavat taudit
Amerikkalainen sydänmato (Dirofilaria immitis)
Sydänmato on koiran sydämessä loisiva sukkulamato, joka tarttuu hyttysen välityksellä lähinnä koiriin. Se ei voi tarttua koirasta koiraan, vaan tarvitsee aina ensin väli-isännän, eli hyttysen, voidakseen tartuttaa toisen eläimen. Alueilla, joilla esiintyy loista kantavia hyttysiä, tarvitaan koiralle yleensä säännöllinen sydänmatotautia ennaltaehkäisevä lääkitys Ivermektiini-loishäätötableteilla. Estolääkitys estää mikrofilarioiden eli sydänmadon toukkien kehittymisen aikuisiksi, mutta ei suojele infektiolta. Sydänmadon etenemisessä on neljä vaihetta, joista alun kaksi voivat olla oireettomia. Ensiksi mikrofilariat siirtyvät koiran verentiertoon, seuraavaksi kehittyy aikuinen sydänmato. Myöhemmin, taudin edettyä, oireina esiintyy yskimistä ja hengenahdistusta.
Loiset elävät sydämen onteloissa ja läheisissä suurissa verisuonissa. Siten ne vaikuttavat vahingollisesti verenkiertoon. Täysikasvuiset madot ahtauttavat keuhkoverisuonia. Lisääntyneen kuormituksen johdosta sydämen oikea kammio laajenee, ja sen supistusvoima kasvaa. Vaarana on vähitellen kehittyvä oikeanpuoleinen sydämen vajaatoiminta. Lisäksi loisten kuolema aiheuttaa vakavia vaurioita. Tällöin loisista irtoaa isoja palasia, jotka tukkivat suuria keuhkoverisuonia. Riskinä on koiran kuolemaan johtava veritulppa. Koska sydänmato tarvitsee hyttysen väli-isännäksi ja aikaa valmistuakseen hyttysessä tartuntakykyiseksi, on erittäin harvinaista, että sydänmato tartuttaisi saman lauman koiran. Mikäli koira todetaan sydänmato positiivisesksi Romaniassa, hoito aloitetaan siellä välittömästi.
Kaikille Woffan kautta adoptoitaville koirille on tehty sydänmatotesti. Sydänmato testataan 4DX snaptestillä Romaniassa. Mikäli testi antaa positiivisen tuloksen, se varmistetaan vielä verestä tutkittavalla näytteellä, jolla etsitään veressä olevia mikrofilarioita. Sydänmadon pitkän itämisajan vuoksi suosittelemme kuitenkin kaikkia adoptoijiamme testauttamaan koiran sydänmadon uudestaan vielä Suomessa noin 6 kuukauden jälkeen kotiutumiseesta.
Sydänmato on ollut harmillisen yleinen vuoden 2023 aikana Romaniassa ja milten jokaisessa kuljetuksessa löytyy vähintään yksi sydänmatopositiivinen koira. Aiemmin yhdistyksemme ei ole pystynyt kustantamaan sydänmatopositiivisten koirien hoitoa ja koirat ovat jääneet tarhalle. Nyt vuonna 2024 olemme kuitenkin päättäneet ottaa pienen määrän sydänmatopositiivisia koiria adoptio-ohjelmaamme ja lisäksi adoptoijalla on mahdollisuus adoptoida koira sydänmadosta huolimatta, mikä ei ole ollut aikaisemmin mahdollista.
Mitä jos tautitesteissä sydänmatotartunta on positiivinen? Tästä voit lukea lisää täältä
Anaplasmoosi
Anaplasmoosi on yksi puutiaisten, eli punkkien, levittämä tauti. Ne voivat levittää anaplasmoosia, borrelioosia, ehrlichioosia tai puutiaisaivokuumetta. Näistä anaplasmoosi, borrelioosi ja ehrlichioosi ovat bakteerien aiheuttamia tauteja, kun taas puutiaisaivokuume virusten. Anaplasmoosin aiheuttaa Anaplasma phagosytophilum -bakteeri, joka tarttuu koiraan puutiaisen pureman välityksellä. Puutiaisen tulee kantaa tautia ja sen tulee olla eläimessä kiinni ainakin vuorokauden, jotta tartunta on mahdollinen. Tartunnan saanut voi olla täysin oireetonkin, oireisilla tartunnan saaneilla oireet alkavat noin 1-2 viikkoa tartunnasta ja vaihtelevat kuumeilusta, uneliaisuudesta ja ruokahalun heikkenemisestä lihas- ja luustoperäiseen kipuun. Suurin osa tartunnan saaneista ei koskaan sairastu eikä oireile, jolloin ne eivät levitä tautia. Tavallisesti anaplasmoosi hoidetaan antibiooteilla. Kliinisten oireiden lisäksi toteamiseksi tehdään laboratoriossa vasta-ainetutkimus. Lääkityksen teho on nähtävissä yleensä varsin nopeasti. Kerran sairastettu anaplasmoosi ei suojaa uudelta tartunnalta, vaan siihen voi sairastua uudestaan. Suomessa anaplasma on varsin harvinainen. Sitä esiintyy jonkun verran Ahvenanmaalla ja saaristossa.
Kaikki Woffan kautta Suomeen saapuvat koirat testataan anaplasmoosin varalta. Koirasta otetaan verinäyte, josta tutkitaan vasta-aineiden esiintymistä. Pikatesti määrittää sekä borrelia- että anaplasmavasta-aineet. Mikäli pikatesti on positiivinen, koira jää Romaniaan. Se lääkitään ja siitä otetaan kahden viikon kuluttua uudestaan vasta-aine testi.
Borrelioosi (Lymen tauti)
Borrelioosia tavataan niin Suomessa kuin koko Euroopassa. Tartunnan syy on yleisimmin punkit. Tartunta todetaan vasta-ainetestein. Tartuntaa ei kuitenkaan voi tapahtua esimerkiksi koirasta ihmiseen, vaan se tarvitsee aina välittäjäeläimen. Jos punkki kantaa borrelioosia, sen tulee olla kiinnittynyt eläimeen vähintään vuorokausi, joten mitä pidempään punkki on kiinni, sen suurempi on tartunnan riski. Kaikki tartunnan saaneet eivät saa oireita. Koiralla borrelioosi ei ole yhtä suurioireinen, kuin ihmisellä, eikä pureman ympärillä ole punoitusta juurikaan, joten se jää herkemmin huomaamatta. Oireet alkavat vasta viikkojen tai kuukausienkin päästä tartunnasta. Tavallisimpia oireita ovat väsymys, kuumeilu ja ruokahaluttomuus sekä liikkumisvaikeudet niveltulehdusten myötä.
Borrelioosia hoidetaan antibiooteilla. Mitä nopeammin diagnoosi saadaan ja hoito sen myötä aloitetaan, sen parempi on ennuste. Borrelioosi on myös herkästi uusiva, jolloin oireet saattavat palata antibioottihoidon loputtua ja sairaus saattaa kroonistua. Kuten muissakin punkkivälitteisissä taudeissa tärkeimpiä toimia infektion ehkäisyssä ovat ennaltaehkäisy ja huolellinen ja riittävän usein toistuva punkkitarkastus.
Woffan kautta Suomeen saapuville koirille tehdään aina Borrelioosi -testi.
Babesioosi (koiran punatauti)
Babesia on pieni veriloinen, joka aiheuttaa babesioosin. Ruskea koirapunkki voi levittää babesioosia. Koirilla babesia aiheuttaa nopeaa tuhoa veressä eli ns. akuutin hemolyyttisen anemian. Babesioosi voi olla myös oireeton. Kuitenkin etenkin nuoret koirat saattavat tulla erittäin sairaaksi, jolloin ne ovat erittäin kalpeita ja aneemisia. Koirat saattavat parantua taudista itsekseen ja sairastua taas uudelleen stressin tai kovan rasituksen seurauksena.
Tartunnasta vasta-aineiden ilmenemiseen menee yleensä 3-4 viikkoa, joten tuore tartunta ei vielä vasta-ainetestissä näy, joten taudin toteamiseksi suositellaan PCR- testiä, joka otetaan verestä ja osoittaa myös varhaiset tartunnat. Babesioosi ei tartu koirasta toiseen, vaan vaatii aina väli-isännän. Babesioosi on Suomessa erittäin harvinainen. Tärkein ja tehokkain tapa estää tartunnat ovat loishäädöt ja punkkitarkastukset riittävän usein.
Woffan kautta kautta adoptoitaville koirille on tehty babesia-testi.
Ehrlichioosi (ruskean koirapunkin levittämä tauti)
Ehrlichia välittyy koiraan ruskean koirapunkin puremasta. Taudin itämisvaihe on seitsemän päivää, jolloin tauti voidaan todeta vasta-ainetestillä. Akuutissa vaiheessa oireet ilmenevät 1-3 viikkoa tartunnasta. Akuutin vaiheen oireita ovat muun muassa kuumeilu, väsymys ja ruokahaluttomuus. Akuutin vaiheen jälkeen, joka kestää kahdesta neljään viikkoa, useimpien koirien oireet katoavat ja tauti siirtyy nk. vähäoireiseen vaiheeseen. Vähäoireinen tai kokonaan oireeton vaihe kestää kuukausia, jopa vuosia, jonka aikana bakteeri joko eliminoituu koiran elimistöstä tai tauti kroonistuu. Akuutissa ja vähäoireisessa vaiheessa hoidetut (tai itsestään parantuneet) koirat hyötyvät hoidosta eniten ja niiden ennuste on parempi kuin koirilla, joilla tauti kroonistuu. Kroonisessa vaiheessa tauti ei enää parane itsestään ja se voi aiheuttaa muun muassa niveltulehdusta ja munuaiskeräsen tulehdusta. Ehrlichioosia hoidetaan kuukauden mittaisella antibioottikuurilla. Vaikka oireet yleensä helpottavat nopeasti hoidon aloittamisen jälkeen, tulee hoito jatkaa loppuun asti. Hoidon loppumisen jälkeen tulee taudin paraneminen kontrolloida laboratoriossa. Hoitoa tulee jatkaa eläinlääkärin ohjeistuksen mukaisesti, kunnes testi on negatiivinen. Negatiivinen tulos ei sulje taudinaiheuttajan poissaoloa varmasti, joten kontrolli on hyvä toistaa lääkärin määräämän ajanjakson jälkeenkin. Erlichioosia ei tavata Suomessa, ja Romaniassakin se on harvinainen.
Woffan kautta Suomeen saapuvat koirat testataan Ehrlichioosin varalta.
Giardia
Giardia on Suomessakin laajalti esiintyvä alkueläin, joka elää suolinukan pinnalla aiheuttaen pitkittynyttä ripulia. Giardia muodostaa suoleen kystia, jotka tuottavat taudinaiheuttajaa. Koirilla esiintyvä giardiakanta ei tartu ihmiseen. Tarttuakseen giardia tarvitsee limakalvokontaktin, eli se voi tarttua esimerkiksi pennun syödessä tartuntaa kantavan koiran ulostetta tai saastuneen juomaveden myötä.
Taudin itämisaika on parista viikosta useisiin viikkoihin. Giardia diagnosoidaan kolmesta eri ulostenäytteestä, sillä taudinaiheuttajaa ei välttämättä ole jokaisessa näytteessä. Giardia hoidetaan sisäloislääkkeellä. Lääkehoidon lisäksi tulee huolehtia hyvästä hygieniasta ja huolehtia, ettei taudinaiheuttajaa jää ympäristöön. Tämä tarkoittaa, että kaikki ulosteet kerätään huolellisesti, kodin pinnat puhdistetaan, tarpeettomat lelut ja luut hävitetään ja tekstiilit, esimerkiksi koiran peti, pestään vähintään 60 asteessa. Koiran ei myöskään kannata antaa nuolla kasvoja hoidon aikana. Mikäli perheessä on muita lemmikkejä, tulee nämäkin lääkehoitaa. Lisäksi koira kannattaa pestä, koska kystia saattaa olla myös turkissa. Giardia säilyy tartunta- ja elinkykyisenä noin viikon, erityisen hyvin se viihtyy kosteissa olosuhteissa.
Woffan kautta adoptoitaville koirille on tehty Giardia-testi.
Leishmanioosi
Leishmanioosi on Leishmania nimisen loisen aiheuttama tartuntatauti, jota esiintyy varsinkin maailman trooppisissa sekä paikoitellen myös subtrooppisissa osissa. Leishmania tarttuu tautia kantavan hietasääsken pistosta, ihon haavojen kautta tai tautia kantava emä voi tartuttaa pennun istukan kautta. Kaikki tartunnan saaneet koirat eivät kehitä oireita, erityisen suuressa osassa tässä on koiran oman immuunipuolustus. Huonomman immuunipuolustuksen omaava koira ei kykene vastustamaan tautia ja muodostamaan vasta-aineita. Leishmania on krooninen sairaus, eli siitä ei parane. Tartunnasta oireiseen tartuntaan menee muutamasta viikosta jopa neljästä kuuteen vuoteen. Oireiden kehittyminen kestää kauan ja kun ne alkavat, ne myös etenevät. Oireita ovat väsymys rasituksessa, painon lasku ja karvan laadun huononeminen. Miltei kaikilla koirilla on myös iho-oireita, kuten hilseilyä tai karvanlähtöä, erityisesti silmien ympäriltä.
Oireisen koiran leishmanioosia ei voi parantaa. Lääkehoidolla pyritään oireiden poistamiseen tai lievittymiseen, mutta loista ei saa poistettua elimistöstä. Leishmanioosipotilaan tavallisin kuolinsyy on munuaisten vajaatoiminta. Romaniassa Leishmanioosi on harvinainen.
Woffan kautta adoptoitaville koirille on tehty leismania-testi. Suosittelemme kaikkia kauttamme koiran adoptoivia testauttamaan leishmanian uudestaan vielä Suomessa noin 6 kuukauden jälkeen kotiutumisesta.
Dirofilaria repens – koiran ihomato
Dirofilaria repens on loinen, joka leviää hyttysten välityksellä eläimestä toiseen. Sen aiheuttamat oireet ovat melko huomaamattomia ja lieviä. Ihossa elävät loismadot aiheuttavat kasvaimia muistuttavia kyhmyjä, joiden koko riippuu siitä, kuinka syvällä kudoksessa ne sijaitsevat. Koiran ihomato on zoonoottinen, eli se voi tarttua hyttysen piston välityksellä myös ihmiseen. Ihmisessä se ei yleensä kehity lisääntyväksi aikuiseksi loiseksi.Koiran ihomato on mahdollista todeta, kun se on kehittynyt koirassa aikuiseksi lisääntyväksi yksilöksi. Tämä vie noin 5-9 kuukautta. Sen jälkeen ihomadon mikrofilariatoukat voidaan todeta verinäytteestä esimerkiksi PCR-tutkimuksella. Testaamme kaikki Romaniasta saapuvat yli kuuden kuukauden ikäiset koirat ihomadon varalta.Tartunnan saaneelle koiralle annostellaan kerran kuukaudessa niskaan laitettava loishäätöihin tarkoitettu valeluliuos (esimerkiksi Advocate). Lääkitystä jatketaan vuoden ajan, jonka jälkeen kolmen kuukauden tauon jälkeen koira voidaan uusinta testata. Hoitoa jatketaan, kunnes testitulos on puhdas. Hoidon aikana koira voi elää täysin normaalia elämää.
Suosittelemme kaikkia kauttamme koiran adoptoivia testauttamaan koiran ihomadon varalta uudestaan vielä Suomessa, aikaisintaan seitsemän kuukauden kuluttua kotiutumisesta.
Multiresistentit bakteerit
Multiresistenttien bakteerien esiintymisen taustalla on antibioottiresistenssi, mikä tarkoittaa bakteerin vastustuskykyä tietyille antibiooteille.
Liiallinen antibioottien käyttö on lisännyt näiden bakteerien leviämistä, ja tästä on tullut globaali ongelma sekä ihmisille että eläimille. Resistentit bakteerit vaikeuttavat infektioiden hoitoa, koska perinteiset antibiootit eivät enää tehoa niihin.
Suoritamme säännöllisesti otantatestauksia kauttamme Romaniasta Suomeen tulevilta koirilta.
Adoptoijan on mahdollista pyytää multiresistenttien bakteerien testausta koiralta omakustanteisesti ennen matkustamista Suomeen.
Mikäli koirasi kantaa multiresistenttiä bakteeria, muistathan ilmoittaa asiasta eläinlääkärille ennen vastaanotolle menoa.