Usein kysytyt kysymykset

Rescuekoiran adoptointi on suuri ja merkityksellinen päätös, johon kannattaa valmistautua huolella. Haluamme tarjota adoptiosta kiinnostuneille mahdollisimman paljon tietoa koirien taustoista, tarpeista sekä siitä, mitä uuden perheen kannattaa ottaa huomioon ennen koiran saapumista kotiin. Rescuekoirat ovat yksilöitä, joilla jokaisella on oma tarinansa ja omat kokemuksensa. Osa koirista sopeutuu uuteen elämään nopeasti, kun taas osa tarvitsee enemmän aikaa, kärsivällisyyttä ja turvallisia kokemuksia ennen kuin ne uskaltavat näyttää koko persoonansa.

Tälle sivulle olemme koonneet yleisimpiä kysymyksiä rescuekoirista ja adoptiosta. Toivomme, että löydät sivulta vastauksia kysymyksiisi.

Avoimuus ja realistiset odotukset ovat tärkeä osa onnistunutta adoptiota. Siksi kerromme koiristamme mahdollisimman rehellisesti ja autamme löytämään jokaiselle koiralle kodin, jossa sen on hyvä olla koko loppuelämänsä ajan.

Mistä koiran kulukorvaus koostuu?

Kulukorvaus sisältää koiran tuonnin Suomeen maantiekuljetuksella, EU-passin ja mikrosirutuksen, steriloinnin/kastroinnin, rokotukset, tautitestit, loishäädöt sekä rekisteröinnin ruokaviraston koirarekisteriin yhdistyksen osalta.

Millä kriteereillä valitsette koiria adoptio-ohjelmaan?

Adoptio-ohjelmaan valitaan yhteistyötarhoilta adoptiokelpoisia koiria. Adoptiokelpoisilla koirilla tarkoitetaan niitä yksilöitä, joiden uskotaan sopeutuvan kotikoiran elämään. Osalla koirista saattaa olla jo paljon ikää, rakenteellista poikkeamaa tai hoitoa vaativia terveyshaittoja, mutta nämä eivät kuitenkaan estä koiran pääsyä adoptio-ohjelmaan, vaan tällaiset yksilöt etsivät omia kotejaan erityisadoptiona. Yhdistyksen aktiivit valikoivat adoptio-ohjelmaan tulevat koirat pääasiassa Romanian vierailujen aikana.

Adoptoidaanko koiria kissan kaveriksi?

Koiria adoptoidaan tapauskohtaisesti myös kissatalouksiin. Useimmiten adoptio-ohjelmassa olevista koirista tiedetään suuntaa antavasti, miten ne tarhalla suhtautuvat kissoihin niitä nähdessään, sillä usealla tarhalla on myös kissoja. Koirat eivät kuitenkaan pääse tutustumaan kissoihin muuten, kuin aidan läpi. Tosin tässä on myös poikkeuksia. Adoptoijan on kuitenkin hyvä huomioida, että koiran suhtautuminen saattaa muuttua kotiympäristössä. Kissakodeissa on hyvä varmistaa, että kaikille eläimille pystytään tarjoamaan turvallinen tila jossa olla.

Voiko koiran riistaviettiä mitata tarhalla?

Koiran riistaviettiä voidaan arvioida tarhalla esimerkiksi siinä, miten koira suhtautuu kissoihin. Tarhaolosuhteissa on kuitenkin mahdotonta saada todellista käsitystä koiran riistavietistä. Emme pysty takaamaan yhdestäkään tarhakoirasta, että koiraa pystyisi ulkoiluttamaan Suomessa esimerkiksi vapaana. Kotihoidossa olevista koirista useimmiten tiedetään, mikäli koiralla on riista- tai saalisviettiä.

Mitä ruokaa koirat syö tarhalla?

Tarhakoirien ruoka vaihtelee eri nappuloiden ja lihojen välillä. Tarhalla koirat syövät siis vaihdellen eri proteiineja.

Mitä ruokaa kannattaa syöttää kotona?

Adoptoija saa itse valita millä tavalla koiraa syöttää kotona. Tärkeintä on se, että koirat saavat lajityypillistä ravitsevaa ruokaa, eläinkaupasta ostettuna. Suosittelemme ruokkimaan koiraa laadukkaalla, sen ikään, kokoon ja aktiivisuustasoon sopivalla täysravinnolla. Erityisesti rescuekoiran ensimmäiset viikot uudessa kodissa ovat suurten muutosten aikaa, joten ruokavaliota ei kannata vaihdella äkillisesti. Mikäli haluat siirtyä kotiutumisen aikana jo toiseen ruokaan, tee muutos vähitellen noin 7–10 päivän aikana. Laadukas ravinto tukee koiran vastustuskykyä, ruoansulatusta, ihon ja turkin hyvinvointia sekä auttaa sitä palautumaan muutoksen aiheuttamasta stressistä. Tarvittaessa sopivan ruokavalion valinnassa kannattaa hyödyntää eläinlääkärin tai ravitsemukseen perehtyneen asiantuntijan neuvoja. Alkuun suosittelemme syöttämään herkkävatsaisille suunnattua nappulaa kotiutumisen ajan, jolloin koiran vatsa saattaa muutoinkin olla rasituksella stressistä.

Miksi koiran ikä on arvio?

Suurin osa romanialaisista rescuekoirista on löydetty kadulta, hylättynä tai ne ovat syntyneet ilman, että niiden syntymäaikaa on koskaan kirjattu ylös. Tämän vuoksi koiran tarkkaa ikää ei yleensä ole mahdollista tietää. Koiran arvioitu ikä perustuu eläinlääkärin tekemään kokonaisarvioon, jossa huomioidaan esimerkiksi hampaiden kunto, yleinen terveydentila, lihaksisto, liikkuminen sekä muut ikää kuvaavat tekijät. Vaikka arvio on usein melko tarkka, se ei ole koskaan täysin varma. Muutaman kuukauden poikkeama arvioidussa iässä on tavallista, ja erityisesti aikuisilla koirilla tarkan iän määrittäminen voi olla haastavaa.

Mitä jos koira sairastuu pian adoption jälkeen?

Jos koira sairastuu pian adoption jälkeen, tulee sen hyvinvointi asettaa etusijalle ja tarvittaessa hakeutua eläinlääkärin arvioon, joskus pikaisestikkin. Adoptioperheen vastuulla on huolehtia koiran terveydestä ja eläinlääkärikuluista siitä hetkestä lähtien, kun koira siirtyy uuteen kotiin. Woffalle on tärkeää, että koiran terveydestä kerrotaan mahdollisimman avoimesti ja rehellisesti. Kerromme tiedossamme olevista sairauksista, tutkimuksista ja mahdollisista erityistarpeista ennen adoptiota. Samalla muistutamme, että rescuekoiran taustaan voi liittyä asioita, joita ei voida tietää tai ennustaa etukäteen.

Olemme aina adoptioperheen tukena ja autamme pohtimaan koiran tilannetta sekä sitä, miten koiran hyvinvointia voidaan parhaalla mahdollisella tavalla edistää.

Onko rescuekoira aina arka tai vaikea?

Ei. Rescuekoirat ovat yksilöitä siinä missä kaikki muutkin koirat. Osa on heti avoimia, sosiaalisia ja sopeutuu nopeasti uuteen ympäristöön, kun taas osa tarvitsee enemmän aikaa oppiakseen luottamaan ihmisiin ja uusiin tilanteisiin. Koiran tausta ei yksin määritä sen luonnetta. Jokainen koira tarvitsee aikaa sopeutua uuteen elämään omalla tahdillaan.

Pääseekö koiraa tapaamaan ennen adoptiota?

Usein koiria ei pääse tapaamaan, sillä koirille etsitään suoraan omat kodit, heidän vielä asuessa Romaniassa. Suomessa kotia etsiviä koiria pääsee tapaamaan puhelinhaastatteluiden jälkeen sovitusti. On kuitenkin hyvä muistaa, että yksittäinen tapaaminen ei aina anna täydellistä kuvaa koiran persoonasta.

Voiko rescuekoiran ottaa lapsiperheeseen?

Osa rescuekoirista sopii lapsiperheeseen, mutta kaikki koirat eivät siihen sovellu. Erityisesti koiran tausta, arkuus, energiataso ja tapa suhtautua uusiin tilanteisiin tulee huomioida. Pienten lasten ja koiran yhteiselämä vaatii aina aikuisen valvontaa sekä lapsen opettamista kunnioittamaan koiran omaa tilaa. Woffan kautta on kuitenkin adoptoitu monia koiria onnistuneisti lapsiperheisiin.

Kuinka kauan rescuekoiran sopeutuminen uuteen kotiin kestää?

Jokainen koira sopeutuu eri tavalla. Jotkut löytävät paikkansa uudessa kodissa nopeasti, kun taas toiset tarvitsevat viikkoja, kuukausia tai jopa vuosia ennen kuin ne tuntevat olonsa täysin turvalliseksi.Uudelle koiralle kannattaa antaa aikaa, rauhaa ja selkeät rutiinit. Luottamus rakentuu pienistä onnistuneista kokemuksista.

Tuleeko rescuekoira toimeen muiden koirien kanssa?

Monet rescuekoirat ovat tottuneet elämään muiden koirien kanssa, mutta jokainen koira on yksilö. Toiset nauttivat koirakavereiden seurasta, kun taas toiset viihtyvät paremmin ainoana koirana. Koiran soveltuvuus toisen koiran kanssa elämiseen arvioidaan aina yksilöllisesti tarhalla ja jos koiralla on tarhalla haasteita tulla toimeen laumatoverien kanssa, ilmoitamme asiasta koiran kodinetsintä ilmoituksessa ja koiralle etsitään täten koti ainoana koirana. Arkojen koirien kohdalla reipas ja sosiaalinen koirakaveri on miltein aina kriteeri adoptiolle.

Miksi koira voi käyttäytyä eri tavalla uudessa kodissa kuin kotihoidossa?

Kodin vaihtuminen on koiralle suuri elämänmuutos. Uudet ihmiset, ympäristö, hajut, äänet ja päivittäiset rutiinit voivat vaikuttaa koiran käyttäytymiseen. Kotihoidossa tai edellisessä kodissa nähty käytös kertoo paljon koirasta, mutta ei aina täysin ennusta sitä, millainen koira on uudessa kodissa. Koira voi esimerkiksi olla aluksi pidättyväisempi, vetäytyvämpi tai vastaavasti rohkaistua nopeasti, kun se kokee olonsa turvalliseksi. Ei ole väliä, adoptoiko koiran suoraan tarhalta vai kotihoidosta Suomesta, käytös voi muuttua ja perheen tulee olla tähän täysin varautunut ja sitoutunut.