Pongo


Ikä: Synt. n. 2/2020
Sukupu
oli: Uros, leikattu
Koko: n. 25 – 30 kg
Sijainti: MAP, Romania

Pongo on palautunut etsimään kotia kauttamme.

Sisarukset Perdita ja Pongo etsivät kauttamme kotia vielä viime syksynä yhdessä. Loppuvuodesta meidän annettiin ymmärtää, että heidät molemmat on adoptoitu Saksaan Saksalaisen organisaation toimesta. Meille kuitenkin selvisi, että ainoastaan Pongon sisko Perdita oli adoptoitu ja Pongo on jätetty tarhalle yksinään.

Pongo on tällä hetkellä tarhalla hyvin mieli maassa, eikä mikään ihme sillä he olivat toistensa tuki ja turva kaikki nämä vuodet.
Pongolle tehdään pikaisesti kaikki tarvittavat testit matkustusta varten ja mikäli onni häntä potkaisisi ja oma koti vielä löytyisi ennen maaliskuun kuljetusta, hän pääsisi siirtymään MAP:n tarhalle odottamaan kuljetusta.

Pongo päätyi julkiselle tarhalle yli 700 muun koiran joukkoon siskonsa kanssa pentuina, kun rankkuri otti heidät kadulta kiinni. Tarhalla nämä sisarukset elivät kahdestaan samassa pienessä häkissä, kunnes Pongo jäi tarhalle yksin loppuvuodesta. Pongon häkin ohi käveltäessä, ei sieltä kuulu haukuntaa muiden häkkien tapaan. Häkin raosta kurkistaa musta kuono, ja surulliset silmät katsovat ohi kulkijaa. Häkin sisälle mentäessä Pongo on hyvin rauhallinen ja selvästi onnellinen ihmisen läsnäolosta.

Pongo on kastroitu ja hänellä on ikää arviolta noin 4 vuotta. Hän painaa noin 25 – 30 kg. Pongolla on ollut hyvin vähän ihmiskontakteja elämänsä aikana, eikä hänellä ole mitään käsitystä siitä, mitä tarkoittaa kotikoirana eläminen. Siitä syystä Pongoa ei luovuteta lapsiperheeseen. Paras asumismuoto Pongolle olisi omakotitalo, paritalo tai rivitaloasunto. Toivomme kovasti, että löytäisimme elämänhalunsa menettäneelle Pongolle hänen ansaitsemansa, osaavan ja rakastavan loppuelämän kodin.

Pongon kuulumisia 10.3.24:

”Pongon siskon Perditan lähdettyä tarhalta, Pongo oli siirretty uuteen häkkiin kahden toisen koiran kaveriksi. Pongo nojautui häkkiä vasten ja hänen katseensa oli kovin surullinen. Pongo on selvästi menettänyt kaiken ilon elämästään. Ihmistä kohtaan Pongo on lempeä ja kiltti. Tällä hetkellä Pongon häkki kavereina on uros sekä narttu koira, joten uudessa kodissa kiltti koirakaveri Pongolle voisi hyvinkin olla mahdollinen. Tarhalla emme ole Pongon koskaan kuulleet haukkuvan, joten sen puolesta myös kerrostaloasuminen hänelle varmasti kävisi, kunhan aktiviteetteja on arjessa muuten tarpeeksi. Pongo nauttisi varmasti pitkistä lenkeistä, mutta myös sohvalla ihmisen kainalossa köllöttelystä. Nyt olisi Pongon aika päästä kotiin, pitkän odottelun ja siskonsa menettämisen jälkeen.”

Julkisella tarhalla kasvaneet koirat elävät jatkuvassa stressissä. Tarhalla ei ole juurikaan hiljaisia hetkiä, koirat eivät pääse minnekkään pakoon meteliä, häkkitovereita, kylmyyttä tai jopa tappeluita. Etenkin näiden koirien kohdalla on erityisen tärkeää huomioida se, kuinka käytös tarhalla saattaa muuttua koiran kotiuduttua. Tarhalla sosiaalinen ja avoin koira saattaa olla kotona pelokas ja arka, kun taas tarhalla nurkassa kyhjöttävä tärisevä pieni huomaamaton käärö saattaa olla samantien kotona kun aina olisi sielä asunut.

Kaikkien koirien kohdalla luonnekuvauksemme ovat vain tarhalla esiintyvän käytöksen pohjalta rakennettu, eikä tuleva koti saa odottaa tai olettaa koiran osaavan mitään kotikoiran elkeitä. Kotiutuminen saattaa kestää pahimmillaan jopa vuosia, ja jokainen koira ansaitsee kärsivällisen perheen, missä ollaan valmiita etenemään koiran ehdoilla.

Luonnekuvaukset rakentuvat koiran ollessa koiratarhalla. Suomeen saapuvalle koiralle tulee opettaa kärsivällisesti sisäsiisteys ja käytöstavat alusta lähtien. Koiran sopeutumiseen tulee varata aikaa – etenkin arempien ja pelokkaiden koirien kanssa. Jokainen koira ansaitsee perheen, missä edetään koirien ehdoilla, ei ihmisen. Koiratarhalla koirilla ei ole myöskään mitään aktiviteetteja, eikä etenkään mitään purtavaa hampaille. Tulevan perheen tulee myös ymmärtää, että koira ei ole välttämättä vuosiin päässyt pureskelemaan mitään muuta kuin huonolaatuista ruokaa ja tarhan kaltereita, joten koirien hampaissa saattaa olla esimerkiksi hammaskiveä, jonka adoptoija sitoutuu hoidattamaan kotiutumisen jälkeen Suomessa.

Mikäli kiinnostuit koirasta ja pystyt tarjoamaan hänelle loppuelämän mittaisen rakastavan ja huolehtivan kodin, niin täytäthän ajan kanssa huolellisesti adoptiohakemuksen sivuiltamme.

Suomeen tulleet koiramme tautitestataan, madotetaan, loishäädetään, rokotetaan sekä sirutetaan ennen tuloa. Tutustu Woffan koirien rokotus- ja madotusohjelmaan.

Lue lisää tautitesteistä.

Tutustuthan näihin huolella ennen adoptiohakemuksen tekoa.

Woffa Ry on nyt sitoutunut suomalaisten rescueyhdistysten luomiin yhteisiin Responsible Rescue -toimintakriteereihin.